Runoni taivaankannelle kirjoitan,
poutapilven pehmeään
pumpuliin sen sirotan.
Luojan luokse lähetän,
kuulemaan runoni lempeän.
Ne Äitimaata kuljettaa,
kuin meren aallot laivojaan.
Kohti korkeampaa ulottuvuutta,
kohti Jumalaista tietoisuutta.
Joista ihmislapset Äitimaan,
tulevat pian nauttimaan.
Rakkaudesta,laupeudesta,
Kristus valon kirkkaudesta.